Lisää kuvia matkan varrelta

Matkalla näimme kauniita harjumuodostelmia ja mm. Änäkäisellä polku kulki tällaisissa valoisissa mäntymetsissä. Tällaisissa maastoissa eivät itikatkaan häirinneet (siis ihan oikeasti!) meitä lainkaan.

Pälvekosken laavu oli ns. tuplalaavu eli kaksi laavua vastakkain. Katto oli avoin nuotion kohdalta ja kummallakin puolella oli ovet. Kosken vaimea jyly kantautui korviimme, sillä laavu on vain parin kymmenen metrin päässä Jongunjoen rannasta.

Myrsky oli tehnyt tuhojaan matkalla Valamajoen kämpälle. Kymmeniä puita oli kaatunut Jongunjoen rantatörmältä veteen aivan vast´ikään, sillä koivuissa oli vielä vihreät lehdet tallella.

Pälvekosken yli vei kevytrakenteinen riippusilta, joka heilui mukavasti, kun siinä käveli (tai sitä tahallaan takanatulijoiden "iloksi" heilutti) monta henkeä yhtä aikaa.

Tässä tutkitaan huvikseen ainutta kirjaa joka kämpältä löytyi eli Raamattua. Karoliina keskittyi skeptisesti etsimään Johanneksen ilmestyskirjasta (Johanneksen sienestyskirja, Cooking mushrooms with Johny) kohtia, jotka eivät ainakaan voisi olla totta.

Sekoilutuokio Valamajoen kämpän portailla. Ovi on tiukasti kiinni, sillä uskoimme jo määrästä päätellen houkutelleemme ainakin puolet koko maakunnan itikkakannasta kämpän sisälle ja ne piti myös pitää siellä erossa meistä. Lieksassa ei yleensä ole edes paljon itikoita, mutta viime vuosi oli varmaan ennätyksellisen itikkarikas ja kanta tuntui keskittyneen meidän kärsimykseksemme Jongunjoen seudulle.